Final Fantasy
As per semipopular request...FF-topic. Final Fantasy on japanilaisen Squaren --> Squaresoftin --> Square-Enixin j-rpg-pelisarja, jonka ensimmäinen osa julkaisiin 8-bittiselle Nintendolle vuonna 1987. Tällä hetkellä pääsarja on menossa osassa numero kaksit- ahem, XII, ja erilaisia spin-offeja on viime vuosina ilmaantunut...paljon suunnilleen kaikille mahdollisille nykykonsoleille.
Pelien rakenne tiivistettynä: pelihahmoista koostuva joukko matkustaa ympäri maailmaa estämässä erilaisia pahaenteisiä suunnitelmia. Kaupungeissa tai muissa erikoiskohteissa juoni kulkee eteenpäin keskustelujen ja välinäytösten kautta. Sitten siirrytään seuraavaan kohteeseen ja tapellaan valikon välityksellä pikkumonstereita vastaan. Näistä taisteluista voi halutessaan paeta, mutta niiden selvittäminen tekee hahmoista vähitellen tehokkaampia tappelijoita. Säännöllisin väliajoin eteen tulee hankalampi pomovastus, joka on pakko voittaa, että peli voisi edetä.
Ensimmäisessa (ja vissiin myös toisessa?) FF:ssä pelihahmot ovat vuorosanattomia "ukkeleita", joille voi antaa haluamansa nimet. Kolmosesta eteenpäin hahmot muuttuvat persoonallisiksi ja samalla mielenkiintoiseksi osaksi pelin juonta. Tässä suhteessa sarjan poikkeavat osat miusta kasi ja kaksitoista. Kasissa on vahvasti yksi päähahmo, jonka kautta pelin tapahtumat käydään läpi. Kaksitoistaisessa hahmot taas ovat tasavertaisia keskenään eli IMHOIMHO kaikki yhtä turhia juonen kannalta.
Omasta mielestäni...
Hyvää sarjassa: juonenkäänteet, hauskat hahmot, ihanat musiikit, PS1-ajoilla aikaansa nähden upeat välivideot, (yleensä) perinteinen ja tosi helposti opittava taistelusysteemi, joka vetoaa kaltaiseeni numerofriikkiin
Huonoa: joskus se perinteinen taistelusysteemi alkaa kyllästyttää, tyhjästä puhkeavat satunnaistaistelut, Tetsuya Nomuran siloposkihahmot, jotka näyttävät miusta kaikki melkein samalta, kaikki PS2-aikakauden pelit
Tällä hetkellä pelaan siis tuota kolmosen uusintaversiota DS:llä. Se tuo mieleeni yhden lempiosani kutosen, vaikka hahmot ja juoni eivät ole vielä läheskään yhtä voimakkaasti esillä. Toisaalta miusta on mukavaakin välillä vain seikkailla vapaasti pitkin maita ja mantuja ilman, että pitäisi koko ajan seurata ja ajatella juonenkäänteitä tai katsoa pakollisia keskusteluja ja välivideoita.
More to come...
Pelien rakenne tiivistettynä: pelihahmoista koostuva joukko matkustaa ympäri maailmaa estämässä erilaisia pahaenteisiä suunnitelmia. Kaupungeissa tai muissa erikoiskohteissa juoni kulkee eteenpäin keskustelujen ja välinäytösten kautta. Sitten siirrytään seuraavaan kohteeseen ja tapellaan valikon välityksellä pikkumonstereita vastaan. Näistä taisteluista voi halutessaan paeta, mutta niiden selvittäminen tekee hahmoista vähitellen tehokkaampia tappelijoita. Säännöllisin väliajoin eteen tulee hankalampi pomovastus, joka on pakko voittaa, että peli voisi edetä.
Ensimmäisessa (ja vissiin myös toisessa?) FF:ssä pelihahmot ovat vuorosanattomia "ukkeleita", joille voi antaa haluamansa nimet. Kolmosesta eteenpäin hahmot muuttuvat persoonallisiksi ja samalla mielenkiintoiseksi osaksi pelin juonta. Tässä suhteessa sarjan poikkeavat osat miusta kasi ja kaksitoista. Kasissa on vahvasti yksi päähahmo, jonka kautta pelin tapahtumat käydään läpi. Kaksitoistaisessa hahmot taas ovat tasavertaisia keskenään eli IMHOIMHO kaikki yhtä turhia juonen kannalta.
Omasta mielestäni...
Hyvää sarjassa: juonenkäänteet, hauskat hahmot, ihanat musiikit, PS1-ajoilla aikaansa nähden upeat välivideot, (yleensä) perinteinen ja tosi helposti opittava taistelusysteemi, joka vetoaa kaltaiseeni numerofriikkiin
Huonoa: joskus se perinteinen taistelusysteemi alkaa kyllästyttää, tyhjästä puhkeavat satunnaistaistelut, Tetsuya Nomuran siloposkihahmot, jotka näyttävät miusta kaikki melkein samalta, kaikki PS2-aikakauden pelit
Tällä hetkellä pelaan siis tuota kolmosen uusintaversiota DS:llä. Se tuo mieleeni yhden lempiosani kutosen, vaikka hahmot ja juoni eivät ole vielä läheskään yhtä voimakkaasti esillä. Toisaalta miusta on mukavaakin välillä vain seikkailla vapaasti pitkin maita ja mantuja ilman, että pitäisi koko ajan seurata ja ajatella juonenkäänteitä tai katsoa pakollisia keskusteluja ja välivideoita.
More to come...
