Tänään kiukuttaa...

[josie]

^ Vuosien kokemuksella, kyllä on hankala tapaus, just sitä tyyppiä joka vetää herneen nenään palkoineen ja juurineen jos jokin ei miellytä ja saa ihme kiukunpuuskia aivan olemattomista syistä. (menemättä nyt syvemmälle aiheeseen)
Oli se tänään jo vastannut, mielestään kehitän draamaa tyhjästä, siis minähän en ollut se joka ensin sai hepulin yhdestä kysymyksestä mutta sovitaan sitten että minä olen se draamakuningatar. Vastasin sille sitten vaan että "k." Ensin meinasin jotain inttää vastaan mutta päätin ettei ole sen arvoista, kuitenkin korkeintaan saisin haukut siitä että olen niin hankala ihminen tai jotain vastaavaa. Emme varmaankaan siis ole puheväleissä. :/ Hassua sinällään, kuulostaa ihan siltä kuin puhuisin jostain 12 vuotiaasta ängstiteinistä - hän on itse asiassa mua pari vuotta vanhempi ja olen melkein 30 että repikää siitä. Ikä ei todellakaan tee ihmisestä aikuisempaa.

ja pfft unirytmi. Kello on 11.50, aamulla ja minä en ole vielä nukkunut tänä "yönä" kohta kyllä menossa sinne päin...

[Snowdance]

^Äääääh, okei. Minä en oikein tajua tai jaksa ymmärtää tuollasta tarkotuksellista draamailua. Ikävää että oot joutunut osallistujaksi sellaseen. ,_,

Minikiukutuksen aiheena nyt se, että unohdin ostaa sokeria kahviini.

[josie]

^ No mut ajattele valoisasti, olisit voinut unohtaa ostaa kahvia sokeriisi, kahvi nyt kumminkin on ainakin vähän juotavaa ilman sokeri, sokeri taas ei oikein ilman kahvia ;D

Ja mitä tulee tuohon henkilöön, silloin kun me ollaan väleissä niin meillä on oikeasti tosi kivaa ja aivan toisen asteinen ymmärrys keskenämme (siis... no, olen sanonut häntä joskus sielunsisarekseni ja hän myös minua jos se jotenkin paremmin selittää sitä mitä yritän sanoa, eli me ollaan tosi läheisiä huolimatta siitä että välimatkaa on parin maan verran) Mutta viime aikoina se on mennyt enemmän siihen että mä saan varoa kaikkea mitä sanon kun en voi tietää että mistä se nyt tällä kertaa saa raivarin ja tälläinen henkinen seinän vierustalla kävely ja pelkääminen on oikeesti väsyttävää. Joskus mietin että olisko helpompi vaan sanoa että "goodbye forever", mutta sitten toisaalta meillä on vuosien ystävyyssuhde takana ja olishan se aika dick move kadota vaan siks että toisella on joku ängstivaihe päällä. Mutta toisaalta jos tää jatkuu hirveen pitkälle ni en mäkään sitä jaksa koska se on henkisesti ja emotionaalisesti rankkaa koko ajan stressata, kyseessä nyt kumminkin on ystävyyssuhde jonka mielestäni pitäisi olla jotain mistä molemmat osapuolet tavallaan hyötyy jotenkin - tässä tapauksessa "hyöty" siis on se että on joku jolle puhua kaikesta maan ja taivaan välillä ja että saa siltä toiselta tukea vaikeissa asioissa ja voi itse tukea kun toisella on vaikeaa.

Ja anteeksi, ranttaan ihan hirveästi aiheesta mutta kun ainoa toinen outlet johon voisin marmattaa on tumblr, mutta kun ko. henkilö näkee ne postaukset siellä ja luultavasti osaisi vetää johtopäätöksen että kenestä puhun... Huh, en edes halua ajatella minkälainen räjähdys siitä syntyisi! D:

[Snowdance]

^Jep, sokerikriisi selvisi lopulta siten, että löysin hupparin taskusta ärräkahvin mukana varastoidun putkilosokeripussin. Ilman kahvia sen nauttiminen olisi ollut huomattavasti, noh, vähemmän järjellistä varmaan.

Ja minä nyt oon viimenen henkilö, jonka kannattaa yrittää neuvoa ihmissuhdeasioissa, mutta kerta teillä on jo pitkä historia joka YLEENSÄ on ollu positiivisen puolella, niin en (ehkä) ite antaisi yksittäisten kriisien tai tilapäisen kriisikauden päättää kaikkea? Let's not burn the bridges tai jotain.

Vaihtoehtoinen skenaario: voihan ihmisten kanssa pitkällä aikavälillä kasvaa jotenkin erilleen, ettei kyseessä tavallaan olekaan enää "sama" henkilö kuin se aikasempi kaverisi.

[Demmi]

Minusta puolestaan ystäväsi tavallaan käyttää sinua hyväkseen: koska teillä on vuosien ystävyyssuhde, jossa voi puhua kaikesta, olettaa hän varmaan sinun myös kuuntelevan hänen angstidraamailujaan ja antavan aina anteeksi hänen kiukunpuuskansa ja mykkäkoulunsa. Kannattaa miettiä, mihin pisteeseen asti tuollaista kannattaa sietää. Jos ystäväsi on oikeasti aina ollut näin hankala, ei ystävyyssuhteen jatkaminen välttämättä ole sen arvoista. Tämä vaikea kausi voi tavallaan olla se viimeinen niitti, johon kannattaa lopettaa, jos tilanne ei yhtään paranne. Ei ole sinun velvollisuutesi ottaa kaikkea paskaa vastaan ja kärsiä ystäväsi käytöksestä. Tuollainen käy pidemmän päälle mielenterveydelle haitalliseksi.

Voisinpa samalla rantata omasta kaveristani, jonka kanssa olen hankalassa tilanteessa. Tälle kaverille ei nimittäin mene ollenkaan jakeluun, että minä olen HÄNEN kaverinsa, EN hänen SISKONSA kaveri! Kaverilla on siis aika montakin vuotta nuorempi pikkusisko, jota saan _aina_ tavata samalla jos haluan tavata kaveriani. Poikkeus ainoastaan silloin, jos olemme minun luonani. Jos haluan nähdä kaveria, joudun yleensä menemään hänen vanhempiensa luo (vaikka kaverilla on omakin asunto!) ja se sisko on aina siellä. Meillä ei siis juuri koskaan ole kahden keskeistä kaveriaikaa, koska yleensä emme tee mitään ihmeellistä, katsotaan leffoja tms. ja se sisko on aina mukana, ja yleensä kaveri ja sisko heittävät keskenään jotain inside läppää jossa en pysy mukana.

Asiaa mutkistaa se, että tämä sisko on jotenkin lievästi kehitysvammainen tms. (kaveri on kertonut, mutta en ole kysellyt tarkemmin koska asia ei kuulu minulle) ja en voi sanoa tästä asiasta kaverille, koska hän varmaan luulisi että en halua olla sen siskon kanssa vammaisuuden takia ._. Olen ratkaissut ongelman ignooraamalla kaveria ja emme olekaan nähneet melkein vuoteen. Harmi vaan että tämä oli viimeinen kaverini, jota ylipäätään enää tapasin missään niin nyt on aika yksinäistä, mutta ei mahda mitään.

[josie]

@Snow No tuota erilleen kasvamista on tullut koettua joten se on tuttua *vilkaisu kaikkiin vanhoihin koulu aikaisiin kavereihin päin* kaipa taas loppu viikosta yritän varovasti kysyä että joko me ollaan molemmat mökötetty tarpeeksi kauan että voidaan taas mennä elämässä eteenpäin vai vieläkö ollaan molemmat hiljaa ja murjotetaan.

@Demmi, katselen nyt mihin suuntaan tilanne kehittyy ja teen lopulliset päätökset sitten sen pohjalta kun aika tuntuu oikealta. En todellakaan aio jäädä roikkumaan kiinni jos alkaa tuntua siltä että saan siitä että enemmän saan paskaa niskaan kuin jotain positiivista.

Tavallaan ymmärrän että kaverisi tahtoo että myös siskollaan on "ystävä" sinun kauttasi, mutta toisaalta ymmärrän myös sen ettet halua jakaa sitä minkä pitäisi olla sinun ja kaverisi välistä aikaa kolmannen pyörän kanssa - etenkin jos se kääntyy siihen että sinusta tulee se kolmas pyörä. Ehkä voisit jotenkin yrittää vihjata että henkilökemiasi eivät kohtaa siskon kanssa tai että tunnet olosi ulkopuoliseksi silloin kun tuo sisko on mukana? Se on oikeesti syvältä kun välit menee kaverin kanssa. >.<



Ja hei, minulta uusi rantti toisesta aiheesta: Olen nyt tapellut sen Windows 10 koneen kanssa, en muista mainitsinko jo täällä että alunperin se ongelma oli että koneen sisältä oli joku kaapeli irronnut ja kun sen pisti takaisin paikalleen niin kone käynnistyi eli se ei ollutkaan rikki. Se toimi ilman ongelmia kuukauden pari sen jälkeen mutta sitten se alkoi lagittamaan ihan hirveästi, esim. SimPE ohjelman avaaminen alkoi yhtäkkiä kestämään tunnin, aiemmin siinä meni pari sekuntia (tällä vanhalla Windows 7 koneella siinä menee noin vähän alle minuutti ihan vertailun vuoksi) ja sitten se alkoi jäätyillä ja jumiutua jatkuvasti ja tilttasikin pari kertaa. Sitten huomasin että jostain syystä kone käyttää 100% levystään (siis resursseja) vaikka sillä ei tekisi mitään, googletin ja ilmeisesti tämä on joku Windows 10 ongelma ja siihen oli parisenkymmentä mahdollista ratkaisua - kaikki testanneena voin ylpeänä kertoa että mikään niistä ei tehonnut minun ongelmaani. Tänään ajattelin että ehkäpä jos nyt ekaa kertaa kuukauteen avaisin sen koneen ja kokeilisin josko uusin päivitys olisi korjannut sen virheen, eihän se nyt siitä enää enempää jumiin voi mennä vai mitä? Noh ihan tiedoksi, kyllä voi. Kone ei suostu enää uudelleen käynnistymään jotta se asentaisi ne päivitykset, heitti vaan errorin joka googlen mukaan voi tarkoittaa pariakymmentä eri ongelmaa kaikkea windows update ongelman ja driveri ongelman väliltä. Joten nyt sitten vihdoin siirrän kaikki tiedostoni sieltä ulkoiselle kiintolevylle ja yritän joku toinen päivä/yö josko koko roskan uudelleen asentaminen auttaisi jotain. Saahan nämä yöt näinkin kulumaan. ¯\_(ツ)_/¯

[Snowdance]

@Demmi: Voisko kaverille suoraan sanoa, että hei, voitaisko mennä johonkin paikkaan silleen, että voitais jutella ns. aikuisten asioita ilman, että pikkusisko tulee sinnekin mukaan. Keksi vaikka jokin ongelma, johon haluat kaverisi mielipiteen tai neuvon ja jota et halua jakaa pikkusiskon korville.

Hankala tilanne sikäli kyllä, jos pikkusiskolla ei ole omia kavereita (miksi muuten ei ole...?) - ja pelkäisin varmaan itekin tuota vammaiskortin pelaamista, vaikka on se ja sama, onko se nuorempi rasittava sisko tavis vai vammainen.

edit:// No johan sain oman kiukutuksen aiheen tälle päivälle. Kolme soluviljelypulloani on nyt bakteerien valtaamia. "Kiva" kun niitä kasvattaa viikkotolkulla ja pistää plasmidin soluun ja odottaa sen solutyypin monistumista - ja sitten yks pahuksen bakteeri voi pilata koko työn. :D Noh, kertaan steriilitekniikat huolellisesti.

[DreamOn]

Tutulta kuulostaa, itse tunnun olevan vähintään muutaman päivän välein unkarilaisen kaverini kanssa väittelyssä mitä ihmeellisemmistä asioista vaikka alkukesästä miittiporukassa norjassa kaikki meni hyvin ja tultiin hyvin juttuun...noh, syytetään vaikka loppukesää tästä kun jatkuvasti sataa

Mutta asiaan miksi kiukuttaa: jospa sitä osaltaan myös avautuisi vähän näistä kuvioista kuinka 'helppoa' omatoiminen opiskelu onkaan

Tuli sitten saatua paikka opiskelemaan...sadan kilsan päästä siitä mihin alunperin hain. Opintojen siirtoa anoin samantien, ei mahdollista kun täyttä on. Ilmoitus paikasta tuli vielä sopivasti viikkoa ennen opiskelun alkamista, eikä tällä pienellä paikkakunnalla ollut vuokra-asuntoja vapaana nopealla aikataululla mihin olisi heti päässyt niin tuli sitten veivattua viikon verran parisensataa kilsaa per päivä, eikä kulukorvaukset riitä kun auto kiskoo 98 bensaa joten suurimmalta osalta tuo omakustanteena meni eikä juna/bussiyhteyksiä tänne ole (plussana sitten vielä 300€ edestä materiaalia jota joutui koulua varten ostamaan). Pahimman tympääntymisen laskeuduttua löytyi sitten vuokrakämppä joka oli heti otettava, vaikka olikin vähän kalliimpi mitä omaan budjettiin oli laskettu, mutta loppujenlopuksi halvemmaksi kuitenkin tulee kuin ajaa joka aamu koululle ja takasin...tuleehan se talvikin sitten jossainvälissä joka olisi tarkoittanut vielä aikaisempia aamuja jos ajaa pitäisi päivittäin.

Mutta ei tästä päästykkään niin helpolla kun omaehtoisena opiskelen, sillä asumistuet ovat aivan eri kun normi opiskelijan tuet ovat! Mapillisen verran papereita myöhemmin ja virastot kolunneena pitäisi tuon olla nyt selvänä. Oli kyllä sellainen kaaos selvittää. Huomenna tuo selviää sitten vieläkö jotain puuttuu, mutta eihän se tuohonkaan vielä lopu! Tänään kun palasin asunnolle niin oli sitten uudet vuokralaskut odottamassa postilaatikossa ja nämä on toimitettu eräpäivän umpeuduttua suuremmalla summalla kuin oli sovittu! Lähde opiskelemaan, hauskaa on ja niin edespäin...

Plussana vielä näitten päälle, läppärikin saattaa vedellä viimeisiään. Akku kuoli lopullisesti viimeviikolla ja kone tuntuu tökkivän syystä taikka toisesta enemmän tuon seurauksena.

[josie]

^ jossen muista väärin niin on sellainen uskomus kaikki paha tulee kolmen sykleissä eli siis opiskelupaikka ei toivotussa paikassa ja asunnon hankinta sieltä, ongelmat asumistukien kanssa ja koneen hajoaminen = kolme, eli nyt pitäisi taas kääntyä parempaan päin sitten. Toivottavasti ainakin. Tuo kolmen sykli ainakin omassa elämässäni on aina pitänyt paikkansa niin outoa kuin se onkin, jos esim. jokin laite hajoaa niin voin olla varma että kaksi muuta kosahtaa kohta perässä.

Minulla ainoa kiukutuksen aihe on se että huoneeni on jostain syystä ihan hirveän lämmin mikä ei ole kovin kiva tilanne ihmiselle joka viihtyy viileässä. Ikkuna on taivasta myöten auki valoisan ajan jos ei sada sisälle päin mutta viileä ilma ei vain tule sisälle ja jos tuleekin niin sitten viimeistään pari tuntia ikkunan sulkemisesta ollaan taas samassa lämpötilassa kuin viilennyksen aloittaessa. Hohkaanko minä niin paljon lämpöä että lämmitän koko kämpän?

[DreamOn]

Ei päästy kolmen sykleissä tällä kertaa. Isompi lintu päätti sitten tehdä itsemurhan auton kanssa, vakuutus ei ihan tuota taida kattaa joten omasta pussista menee...ja Tampereelle pitäisi Traconiin lähteä seuraavana viikonloppuna.

Mitähän seuraavaksi tapahtuu? Josko vaikka jotain mukavempaa vaihteeksi

[josie]

Oikeasti toivon että seuraavaksi vuorossa on jotain hyvää sulle, mahtanut olla aika kamala kokemus tuokin. D:

[josie]

Ei kiukuta mutta itkettää, sattuu ja pelottaa, sehän on melkein sama asia kuin kiukutus vai mitä? Anyway, hammasta särkee. Tutkailin sitä taskulampun kanssa peilin edessä ja näyttäisi vähän siltä että ko. hammas on haljennut/lohjennut, joskaan se irronnut pala ei ole tippunut mihinkään vaan jöpöttää kiltisti paikallaan. Siis tämä on jo kolmas helvetin hammas sitten maitohampaiden joka lohkeaa, kiitos vaan isälleni tältä peritystä hammasluu materiaalista - hän on menettänyt kaikki hampaansa jo vuosia sitten ja alkaa näyttää että olen saamassa saman kohtalon. Jomottaa niin saakelisti että kyyneleet valuu silmistä mutta eihän nyt kahden aikaan aamuyöstä helkkari tietenkään pääse mihinkään päivystykseen, ei etenkään La-Su yönä. Luojan kiitos se sentään on huomenna auki, varmaan hyppäisin katolta jos joutuisin vielä huomisen kitumaan tämän kanssa ennen kuin maanantaina olisi toivoa hammaslääkäriin pääsystä. En tiedä että mitä ne sille voi tehdä mutta kunhan tekevät jotain että kipu lakkaa niin olen tyytyväinen. (Veikkaan että vetävät sen pois) Samalla pitäisi varmaan kysyä että voivatko hoitaa nuo kaksi muuta lohjennut takahammasta myös kuntoon, tosin luulen että ne vaan vedetään irti koska ovat ihan sökönä.

Niin ja sitten se syy pelkoon? Lapsena minulta ei ikinä pudonnut yhtään hammasta, ne piti hammaslääkärin erikseen kiskoa koska minulla on ihan helvetin pitkät juuret noissa. Mitä jos tuo pätee myös pysyviin hampaisiini? Lähteekö koko leuka mukana vai joutuvatko jopa leikkaamaan tai jotain? En muutenkaan ole mikään hammaslääkäri fani koska (ilmeisesti aivan turha kun kerran hampaani hajoilevat itsekseen...) oikomishoito jätti traumat jälkeensä. :/

[josie]

Mikähän siinä on että vastoinkäymisiä aina kasaantuu? Ensin viime kuussa (menemättä liiemmin yksityiskohtiin...) oli sellainen tilanne että pakko oli varata aika yksityiselle jotta pääsin hoitoon kun ko. palveluita ei kuulemma enää terveyskeskuksen kautta tarjota. (Ei ollut kuolettava tilanne mutta elämistä haittaava ja rajoittava kumminkin) Lysti maksoi lääkkeineen vähän päälle 200€ mutta ainakin nyt olen kunnossa joten se sai onnellisen lopun ja löysin vielä hyvän ja tosi mukavan lääkärin jos tulee vastaavia ongelmia uudestaan.

Toisena, metsästin perjantaina monta tuntia yhtä peliä Wii Uulle ja sitten lopulta onnistuin sen saamaan käsiini joten onnellisena palasin kotiin valmiina pistämään peli session käyntiin... muuuutta sitten Wii U päätti että se on nyt sitten itsekseen hajonnut sen parin kuukauden aikana kun se oli käyttämättömänä. Se heittää vaan memory erroria käynnistäessä, Googlen mukaan yleinen vika joka yleensä tulee kun muisti on korruptoitunut ja sen saa korjattu formatoimalla. Ei ihan hirveä menetys koska olin pelannut sillä vain Rune Factory Frontieria, mutta se ongelma? Yleensä tuo error tulee ihmisille kun Wii yrittää hakea muististaan jonkun pelin tietoja ja silloin muistin formatointi on ratkaisu, minulle tuo ei toimi koska kone ei ikinä pääse käynnistysruudusta pidemmälle. Eli siis koko konsoli on paskana. Kokeilin tietysti kaikki korjaus ehdotukset joita netistä löysin mutta mikään ei toimi. En voi palauttaa sitä liikkeeseen josta se on ostettu koska *tadaa!* se on ostettu, mistäpä muualta kuin konkurssiin menneestä Anttilasta! Nintendon oma korjauspalvelu on paska, niillä on ollut meidän hajonnut gamepad korjattavana jo kohta kaksi vuotta ja viesteihin aiheesta ei vastata joten se ei kai ikinä ole palautumassa takaisin. Joten vaihtoehdot ovat aikalailla että joko vain ostan uuden Wii U:n tai olen ilman.

Niin ja vielä kolmas joka onneksi oli vain pieni pelotus *koputtaa puuta varmuuden vuoksi* mutta siis tämä tietokoneeni tänään ei suostunut käynnistymään, se jäi siihen mustaan ruutuun jossa kulkee se alaviiva tosi pikaisesti ennen Window'sin aloitusruutua eikä liikkunut siitä mihinkään vaikka uudelleen käynnistin laitteen pariinkin kertaan. Mikäs siinä, bios menut auki ja koneen kunto scanni käyntiin. Se kesti lähemmäs tunnin ja sitten iloisesti ilmoitti ettei mikään ole vikana joten uudelleen käynnistin taas. Eikä mitään, sama ongelma. Alkoi olla jo pieni paniikki että nytkö se sitten tämäkin hajosi. En sitten tiedä mistä keksin että kokeilen käynnistää koneen ilman muistikkua, joka on tässä koneessa aina kiinni lisä-ramina, ja jostain syystä kone käynnistyi normaalisti sen jälkeen, ilmeisesti tuo tikku on jotenkin yön aikana hajonnut/korruptoitunut ja kone sitten ei tiennyt että mitä se tekisi sen kanssa joten se jäi jumiin tuohon käynnistykseen. Huhhuh. ^^; Mutta jotain hyvää, tuosta traumatisoituneena olen nyt sitten päivittänyt varmuuskopioni ajan tasalle tänään ihan siltä varalta jos kone nyt kumminkin on menossa rikki.

[Snowdance]

^ Vastoinkäymisiä, vastoinkäymisiä... Ostin itse 7-v vanhan läppärini (josta Tiikeri oli syönyt yhden näppäinkuoren) tilalle uuden, ja päivittäinen ärsyyntyminen väheni sen myötä hämmästyttävästi! En ollut edes huomannut, miten hitaaksi ja niskoittelevaksi se oli käynyt ikääntyessään.

Hmm. Vihdoinkin on LÄMMINTÄ. Ei siis pitäisi valittaa mistään. EI varsinkaan siitä, että välillä on melkein liian kuuma.

[josie]

Tänään kiukun aiheena on photobucket. Ilmeisesti ne ovat päättäneet siellä että vastedes jos haluat linkittää kuviasi jonnekkin niin siitä pitää maksaa - 400 dollaria/vuodessa. 4v*tunsataa, whaaat? Ja ettepäs muuten ikinä arvaa millä sivulla lähes kaikki tämänkin foorumin kuvat on hostattu. c: Pahoittelen siis jo etukäteen kohta hajoavia kuvia.

On kyllä ollut ihan mahtava vuosi eri hostien kanssa, ensin dropbox rikkoi kaikki linkit jotka on public folderissa (ja hei ette arvaa mitä kansiota olin käyttänyt kaikkiin tiedoston jakoihin, jep juuri sitä) ja nyt sitten photobucket paskantaa housuihinsa ja estää kuvien linkittämisen minnekkään. Kiitos vaan kovasti tästä. Mitä seuraavaksi? Josko vaikka youtube laitettaisi niin että siellä voi katsoa vain 5 minuuttia videota päivässä ilmaiseksi ja sitten pamahtaa maksu ruutu naamalle jos haluat katsoa videon loppuun. Niin ja google haut voisi samalla säätää niin että niitä voi tehdä vain kolme/päivä ilmaiseksi ja jos haluat enemmän niin vaikkapa dollari päivässä.

edit: Tässä muuten ainakin yksi artikkeli joka tuosta photobucketin muutoksesta puhuu.